Valtuustokolumni

Käsiteltävät aiheet

Valtuustossa käsiteltiin 24.10.2022 pidetyssä kokouksessa vuoden 2023 talousarviota sekä vuosien 2024-2025 taloussuunnitelman kehystä ja vuoden 2023 tuloveroprosenttia ja kiinteistöveroprosenttia. Valtuustossa todettiin, että sote- ja pelastustoimen uudistus muuttaa kaupunkien rahoitusmallia ja vaikuttaa edellä mainittuihin asioihin.

Lisäksi asialistalla oli valtuustokysymys neuvolapalveluiden toiminnasta ja valtuustoaloite puurakentamisen edistämisohjelmasta. Kokouksessa jätettiin myös valtuustoaloite, joka koski tuen osoittamista Ukrainan kansalle liputtamalla vähintään yhdessä kaupungin keskeisessä kohteessa.

Vuoden 2023 talousarvio ja vuosien 2024-2025 taloussuunnitelman kehys

Espoon kaupungin taloussuunnittelujohtaja Pia Ojavuo piti alustuksen, jossa hän kertoi, että valtiovarainministeriön siirtolaskelmien perusteella Espoosta siirtyy näillä näkymin ensi vuonna 144 miljoonaa euroa tuloja hyvinvointialueen rahoitukseen. Tästä valtio korvaa Espoolle noin 60 prosenttia eli noin 85 miljoonaa euroa.

Verotuloennusteet sisältävät paljon epävarmuutta. Sote-uudistuksen myötä Espoon verotulot laskevat vuodesta 2022 arviolta 52,4 prosenttia. Kunnallisvero alenee 60,7 prosenttia ja yhteisövero arviolta 27,5 prosenttia.

Valtuutettu Markkula totesi puheenvuorossaan, että aiemmin tehtyjä päätöksiä on noudatettava. Taloudellista kestävyyttä tarvitaan, jotta myös sosiaalinen, ekologinen ja kulttuurinen kestävyys voisivat toteutua. Kaupunkien kestävä kasvu on turvattava ja tähän tarvitaan valtion toimia. Taloudellisesti kestävä Espoo -ohjelmassa on päätetty, että kaupunki tekee analyysin verokertymän ja muuttoliikkeen muutosten vaikutuksista.

Valtuutettu Vuornos piti tärkeänä, että jatkossakin tulee rakentaa uusia asuntoja työvoimalle. Hän sanoi, että jos säästettäisiin esimerkiksi kaupunkiradasta, kuten valtuustossa on ehdotettu, Espoo saisi nykyistä vähemmän rahaa valtiolta.

Valtuutettu Räfin mukaan investointiohjelma ei ole riittävä eikä vastaa Espoon kasvuvauhtia. Investointi voi olla myös elvyttävää, eikä leikkausesityksiä tule tehdä. Valtuutettu Viljakainen puolestaan viittasi uuteen teatteritaloon sanoessaan, että kiristyvästä rahatilanteesta huolimatta kaupungin tulee tukea myös taidetta ja kulttuuria.

Vuoden 2023 tuloveroprosentti

Tuloveroprosentiksi on päätettävä 5,36. Tämä johtuu siitä, että Sote-uudistuksen takia valtuuston on määrättävä vuoden 2023 tuloveroprosentiksi edellisen vuoden tuloprosentti vähennettynä 12,64 prosenttiyksiköllä. Tämä koskee kaikkia Suomen kuntia. Espoon verotulot alkavat laskea vuodesta 2024 alkaen, kun vanhoilla veroperusteilla ja korkeammilla tuloveroprosenteilla tulevat tilitykset lakkaavat vaikuttamasta vuoden 2023 jälkeen.

Valtuustokysymys Espoon neuvolapalveluiden toiminnasta

Neuvolapalveluita on jouduttu supistamaan koronavuosien aikana useaan kertaan monissa kunnissa, myös Espoossa, johtuen riittämättömästä vakanssimäärästä, valtakunnallisesta hoitajapulasta, rekrytointihaasteista, terveydenhoitajien vaihtuvuudesta ja henkilöstön poissaoloista. Vaikka raskaana olevien käynnit on toteutettu lähes normaalisti, on perhevalmennusta ollut tarjolla ainoastaan sähköisesti, ensisynnyttäjien synnytyksen jälkeinen kotikäynti muutettu neuvolakäynniksi ja leikki-ikäisten lastenneuvolan tarkastukset ovat siirtyneet tai jääneet väliin. Aikojen muutokset, poikkeava toiminta ja supistuksista johtuva sähköisen ajanvarauksen puuttuminen on kuormittanut henkilöstöä.

Valtuutettu Hietanen-Tanskasen mukaan on tiedostettava, että Sote-uudistuksessa siirtyy merkittävä määrä palveluvelkaa, johon tulee tarttua. Valtuutettu Kauma kysyi miksei palveluseteliä ole käytetty väliin jääneissä leikki-ikäisten tarkastuksissa.

Valtuustoaloite Espoon uudesta puurakentamisen edistämisohjelmasta

Espoon kaupunki aikoo edistää puurakentamista omistamillaan mailla luovuttamalla tontteja ja antamalla suunnitteluvarauksia puurakentamisen teemaa noudattaville hankkeille. Kaavoituksessa pyritään edistämään puurakentamista myös yksityisten omistamalla maalla sekä kerros- että pientalohankkeissa. Kaavoituksella varmistetaan myös pientalotonttivarannon riittävyys kaupungissa. Pientalojen kaavoituksen edistäminen on Espoo-tarinan eli Espoon strategian mukaista. Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan avulla pientalovaltaisten alueiden kaavoitusta voidaan käynnistää ja jatkaa.

Puuta rakennusmateriaalina aiotaan käyttää silloin, kun se on tarkoituksenmukaista, kustannuksiltaan riittävän kilpailukykyistä ja toimitusvarmaa. Merkittävimpien rakennusten osalta tarkastellaan energiatehokkuutta, investointi- ja elinkaarikustannuksia ja hiilijalanjälkeä. Lähtökohtana rakennushankkeiden teknisten ratkaisujen osalta on Espoon hiilineutraaliustavoitteen 2030 tukeminen ja edistäminen.

Valtuusto toivoi, että puurakentamisen hyödyntämistä tutkittaisiin Espoon uuden teatterin jatkosuunnittelussa. Tämä ei tarkoita palaamista suunnittelussa jo tehtyihin vaiheisiin, vaan puun käyttämistä seuraavissa vaiheissa, esimerkiksi sisustuksessa.